Mistakohan johtuu etta viime aikoina ei ole ollut enaa kovasti aikaa kokkailla? Tietysti pihvia olen paistanut ja salaattia seka munakokkelia kokannut mutta energiaa ei ole jostain syysta enaa ritttanyt blogaamiseen. Juhannuksen jalkimainingeissa paistoin jauhelihaa ja koska aiti joskus aikoja sitten kielsi paistetun jauhelihan napsimisen suoraan pannulta, paatin kieltoja uhmaten napsia ihan reilusti juuri paistamaani jauhelihaa ja hyvaa oli, parhainta muuten ilman mausteita! Mielitekonsa siis kullakin…

Olen myos kovasti ollut reissun paalla; etela-afrikkalainen ruoka oli erittain hyvaa ja ilmeisesti suuntaan sinne taas pian. Puhumattakaan viineista; KWV-viinit ovat jo pitkaan olleet suosikkejani, Roodeberg punaisista ja Chardonnay valkoisista. Saksassa soin eraalla illallisella aivan mielettoman hyvaa vuohenjuustosalaattia alkuruuaksi; siina oli vuohenjuustoa kiedottu pekoniin ja paistettu rapeaksi; tama tarjoiltiin punaiselta makealta kastikepedilta; mukana oli myos ruccolaa seka jotain pahkinoita, vastaavaa pitaisi koittaa itsekin kunhan vain muistan mita marjaa kastikkeeseen oli kaytetty.

Singaporessa paadyimme eraana iltana japanilaiseen ravintolaan jossa oli aivan loistavaa ruokaa, sushia tietysti mutta myos muita japanilaisia herkkuja. Parhaiten jai mieleen hoyrystetyt munat, joiden valmistaminen kesti noin 20min; kyseessa oli siis munakokkelimainen hyydyke jossa oli lisaksi vihanneksia seka keittettya kanaa, tosin olin kovin huolissani etta eihan se vain ole valmistettu niista puolivalmiista munista joissa on siis sikio hyvassa vaiheessa, lieko tuo Thaimaassa suurta herkkua?

Olen myos viime aikoina lueskellut todella hyvaa Geraldine Brooksin kirjaa: "Islamin naisten salattu elama". Erityisesti Lahi-Idassa asuessa kirjasta saa todella paljon irti. Kasiteltyja aiheita ovat mm. pukeutumissaannot, ymparileikkaus, valiaikaiset ja jarjestetyt avioliitot seka naisten asepalvelus. UAEssa naisille aukeni mahdollisuus vapaaehtoiseen asepalvelukseen vuonna 1990 Kuwaitin miehityksen jalkimainingeissa. Ensimmaisella peruskoulutuskurssilla oli 74 alokasta (ja 1200 hakijaa) ikahaarukalla 17-31v. Vain 15 naista keskeytti kurssin, joillakin syyna oli koti-ikava silla harvat eivat olleet koskaan ennen oita erossa perheestaan. Kouluttajina toimivat kymmenen yhdysvaltalaista naisupseeria joista osa jo palveli Saudi-Arabissa. Mielenkiintoista, eiko totta?

Suomessahan naiset saivat mahdollisuuden vapaaehtoiseen asepalvelukseen 1995, ensimmaiseksi Hennalan urheilujoukkoihin. Itsekin asiasta innostuin ja kavin kutsunnoissa kevaalla 1997. Palvelukseen piti astua yhden lykkayksen jalkeen kesalla 1998 Dragsvikissa mutta koska silloinkin liipotin muilla mailla vierahilla, paatin jattaa touhun nuoremmille. Sittemmin olen ollut mukana vapaaehtoisessa maanpuolustustoiminnassa, naisten valtakunnallisia harjoituksiakin on tullut nahtya mutta jostain syysta en kokenut niita aivan omaksi elementiksini silla joukossa oli aina monia hyvin "epakaytannollisia" tatsyja jo ainakaan 24h yhteiselo teltoissa/kasarmissa ei oikein ole minun juttuni, mielellani olisin sellainen paivaarmeijalainen… Eihan sita koskaan tieda milloin noitakin taitoja sattuu tarvitsemaan!