Tana vuonna joulun vietto jai heikommalle kantille silla paahdoin toissa jouluaaton, tosin aattoiltana olin kavereilla grillaamassa ja joulupaivana dinnerilla ihan ravintolassa. Uudeksi Vuodeksi paatin lentaa Suomeen ja samalla sai maistaa myos aidin joululaatikoita, itse innostuin tekemaan eran joulutorttuja, tosin taytteena oli luumuhillon sijasta vadelmahilloa kun sita sattui sopivasti saapista loytymaan. Lisaksi tein voitaikinasta juustokierteita.
 
Eraana iltana kavimme syomassa illallisbuffan Aulangon Kylpylassa, ei siella juuri monia suomalaisia asiakkaita nakynyt. Buffa oli hyvin suomalaistyylinen, loimulohi olisi ollut tosi hyvaa jos se ei olisi ollut kauhean kylmaa, oli varmaa otettu suoraan pakkasesta poytaan. Tarjolla oli montaa lajia kylmaa ruokaa, tosin osa oli otettu suoraan purkista. Lampimassa poydassa oli muutava vaihtoehto; kalaa, lihaa, kanaa seka kasviksia. Jalkkariksi oli jatskia ja pakastemarjoja, tosin aika happamia mutta helpotti suuresti kun lisasi paalle vahan hunajaa.
 
Eras ystavattareni vuosien takaa oli paattanyt valmistaa minulle Suomi-ruokaa vieraillessani heidan aivan ihanassa uudessa talossaan Ylojarvella. Tarjolla oli lihapullia ja perunamuusia, loistavaa kastiketta, punajuuria ja suolakurkkua... Oli kylla hyvaa punaviinin kera! Lisaksi maistelimme itse tehtyja kinkkupasteijoita seka omenapiirakkaa, kerrankin oli sellainen mehevapohjainen piirakka, ei mitaan kuivaa kanttya! Kaunis kiitos hanelle emannoinnista!
 
Helsingissa tuli testattua aikoinaan monta kertaa hyvaksi havaitut Cafe Esplanadin salaatit; nykyaan saan valita pari taytetta reilun kahdeksan euron hintaiseen salaattiin; salaatin pohja oli perinteista amerikansalaattia seka muutama kurkun ja tomaatin pala. Kaiholla muistelen ennen vanhaa Espan salaatteja; kunnon pohjassa oli isoja kurkun suiruja ja montaa eri salaattia; paalle pistettiin loistavaa juustosalaattia tai savulohisalaattia; mutta niin ne vuodet muuttavat paikkaa kuin paikkaa.
 
Kämpin Zen Sushissa tuli kaytya lounaalla, taisi muuten olla ensimmainen kerta kun olin Helsingissa varsinaisessa sushipaikassa; ruoka oli ok, tosi ei mikaan elamaa suurempi kokemus... Oma perjantaiperinteenihan on etta kauppareissulla ostan myos hieman sushia mukaani joita sitten nautin viikonlopun ratoksi piccolo-kuohuviinipullon kera, on kylla kerrassaan maistuvaa!
 
Jo perinteiseen tapaan piti myos notkua Strindbergin kirjastobaarissa naukkaillen punaviinia seka myohemmin siirryttya ravintolan puolelle illalliselle. Strinban tyyli ei kylla peta koskaan, nyt tarjolla oli nakkarin sijasta kuivattua varrasleipaa jota muuten tarttui myos mukaani vanhempieni kaapista, leipien kanssa tarjottu matitahna oli talla kertaa jopa sopivan miedon makuista myos minun makuuni, lieko blandattu tuorejuustolla. Alkuruuaksi soin kuten aina ceasar-salaatin jokiravuilla joka on aina mielettoman hyvaa! Paaruuaksi taas lihapullia muusilla ja isoaidin kurkuilla, oli kylla ihanaa...
 
Vappuna Suomessa kaviessani ihastuin Kämpin Clubiin, jossa tuli drinksuteltua, talla kertaa ehdin myos katutason ravintolaan. Hyva paikka ja hinnat yllattain myos Strinban tasoa, ovat joutuneet tsekkaamaan hintatasoa, ilmeisesti kauhea kalliille paikalle ei Helsingissa ole kysyntaan, ainakaan omalla rahalla maksavien keskuudessa ja sellaisia asiakkaita siella naytti juuri lauantai-iltana olevan. Alkuruuaksi halusin kokeilla carpacciota, olen todella ihastunut ko. ruokaan ja jo senkin vuoksi haluan testailla millaista missakin paikassa on tarjolla. kämpin harkacarpaccio oli ok, ei kuitenkaan mitaan parasta mita olen koskaan saanut. Todella hyva carpaccio on Dubain Madinatin Toscana-ravintolassa; parmesanjuustosta on tehty annoksen paalle kori jossa rucolaa ja tuoreita herkkusienia... Seuralaiseni soi ostereita, en tieda saako muualta Helsingista tuoreita ostereita ja kylla se hyvalta maistuivatkin kun pari maistoin. Paaruuaksi otin filet mignonia, oli hyvaksi paistettu, pihvin kanssa oli Helsingin parhaita ranskaperunoita! Jalkiruuaksi piti viela ottaa juustovalikoima kun ravintolan juustokarry oli niin kovin hyvan nakoinen.
 
Seka Strindbergilla etta Kämpissa laseittain tarjottava viini kaadetaan vapaalla kadella lasiin, mitaan kammottavia mittoja ei siis kayteta, tuosta mina tykkaan!
 
Koska myos ravitsemusliike nimelta Kalle tuli taas tutuksi pariinkin otteeseen erityisesti kuivan omenasiiderin ja salmiakkikossun muodossa, ennen Dubaihin lahtoa piti saada kunnon roskaruokaa Sokoksen alakerrassa sijaitsevasta monikansallisesta pikaruokaravintolosta. Tuli todella kansainvalinen olo silla siskoni kanssa olimme melkein ainoita suomalaisia (tai ainakin suomalaisen nakoisia) asiakkaita, kovasti siella arabiaa puhuttiin ja paikka naytti olevan suosittu erityisesti muslimimiesten keskuudessa; voipi olla etta olivat juuri silloin moskeijasta tulossa...